Mitenrakennusten energiatehokkuusdirektiivi sopii Green Dealiin?

Euroopan unioni on laatinut strategisen ohjelman ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja Euroopan talouden muuttamiseksi ilmastoneutraaliksi, vihreäksi ja oikeudenmukaiseksi yhteiskunnaksi. Euroopan ilmastolaki (2021) velvoittaa EU:ta oikeudellisesti vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2050 mennessä.

Eurooppalaisten rakennusten osuus kulutetusta energiasta on 40 prosenttia ja 36 prosenttia energiaan liittyvistä suorista ja epäsuorista kasvihuonekaasupäästöistä. Samaan aikaan energiakriisi on osoittanut, että on tärkeää käynnistää Euroopan rakennusten massiivinen korjausaalto kuluttajien energialaskujen pienentämiseksi ja energiaköyhyyden lievittämiseksi. Tavoitteiden saavuttamiseksi EU:n oli tarkistettava keskeistä rakennuslainsäädäntöä, rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä (EPBD), ja muita aloja, jotta ne vastaisivat uusia tavoitteita.

Kaksi vuotta kestäneiden keskustelujen jälkeen EU:n toimielimet (Euroopan parlamentti, komissio ja neuvosto) pääsivät joulukuussa 2023 kompromissiin direktiivistä, jonka Euroopan parlamentti ja ympäristöministerineuvosto hyväksyivät virallisesti maalis-huhtikuussa 2024 ja joka julkaistiin EU:n virallisessa lehdessä 8. toukokuuta 2024. EU:n jäsenvaltioiden on nyt sovellettava direktiiviä toukokuun 2026 loppuun mennessä (paitsi jos säännöksille on ilmoitettu muita määräaikoja).

Mikä on suunnitelma fossiilisten polttoaineiden suhteen?

Tukien lopettaminen ja asteittainen poistaminen

Yksittäisten fossiilisten polttoaineiden kattiloiden tukeminen kielletään vuodesta 2025 alkaen.

EU:n jäsenvaltioiden on esitettävä, miten ne aikovat vähentää lämmitysjärjestelmien hiilidioksidipäästöjä, jotta fossiiliset polttoaineet poistuvat asteittain käytöstä lämmityksessä ja jäähdytyksessä vuoteen 2040 mennessä. Näin luodaan EU:n tasolla selkeä oikeusperusta, jonka nojalla jäsenvaltiot voivat asettaa vaatimuksia lämmöntuottajille, käytettävälle polttoainetyypille tai lämmityksessä tarvittavalle uusiutuvan energian vähimmäisosuudelle.

Kaikki rakennukset päästöttömiä vuoteen 2050 mennessä

Tavoitteena on saada Euroopan koko rakennuskanta nollapäästöiseksi vuoteen 2050 mennessä, niin sanotut nollapäästöiset rakennukset (Zero-Emission Buildings, ZEB), joille on asetettu välitavoitteita:

• Vuodesta 2028 alkaen: Kaikkien julkisyhteisöjen omistamienuusien rakennusten olisi oltava ZEB-rakennuksia.
• Vuodesta 2030 alkaen: Kaikkien uusien rakennusten - sekä yksityisten että julkisten - olisi oltava ZEB-rakennuksia.
• 2040: Jäsenvaltiot asettavat kansallisissa rakennusten peruskorjaussuunnitelmissaan uusia välitavoitteita olemassa oleville rakennuksille.

Miten peruskorjauksia edistetään?

Energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset

Kunkin jäsenvaltion on hyväksyttävä omat kansalliset suunnitelmansa rakennuskantansa keskimääräisen primäärienergiankulutuksen vähentämiseksi asuinrakennuksissa:

1. 16 prosenttia vuoteen 2030 mennessä (verrattuna vuoden 2020 tasoon);
2. 20-22 prosenttia vuoteen 2035 mennessä (verrattuna vuoden 2020 tasoon).

Sen varmistamiseksi, että EU:n huonoimman energiatehokkuuden omaavat rakennukset korjataan asteittain, direktiivissä säädetään, että vähintään 55 prosenttia keskimääräisen primäärienergiankäytön vähenemisestä olisi saatava aikaan kunnostamalla 43 prosenttia huonoimman energiatehokkuuden omaavista rakennuksista kussakin maassa. Taloudelliset kannustimet kunnostuksiin on suunnattava (ensisijaisesti) heikossa asemassa oleville kotitalouksille, energiaköyhyydestä kärsiville henkilöille ja sosiaalisessa asuntokannassa asuville henkilöille.

Muiden kuin asuinrakennusten osalta asteittaisen parantamisen olisi johdettava siihen, että vuoteen 2030 mennessä vähintään 16 prosenttia ja vuoteen 2033 mennessä 26 prosenttia huonoimman energiatehokkuuden omaavista rakennuksista korjataan. Tietyille rakennusluokille on myönnetty poikkeuksia, jotta ne voidaan mukauttaa kansalliseen rakennuskantaan.

Lämpöpumput ratkaisuna?

Lämpöpumppujen rooli

Suurin osa kotitalouksien energiankulutuksesta EU:ssa (80 %) tulee lämmityksestä, jäähdytyksestä ja lämpimästä käyttövedestä. Jotta Euroopasta saataisiin kestävämpi, EU:n rakennuksia on siksi kunnostettava, ja lämpöpumppujen odotetaan yleistyvän sekä uusissa että olemassa olevissa rakennuksissa.

Lämpöpumput eroavat perinteisistä lämmitysjärjestelmistä, kuten kaasukattiloista ja uuneista, koska ne eivät polta fossiilisia polttoaineita lämmitykseen, vaan tarvitsevat vain sähköä järjestelmän toimintaan. Lämpöpumput ovat energiatehokkaampia kuin lämmityskattilat, mikä alentaa energialaskuja ja vähentää merkittävästi hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi lämpöpumpuilla on etuja, kuten asennuksen monipuolisuus, kompaktius ja ympäristöystävällisempi vaihtoehto, mikä tekee niistä houkuttelevan valinnan kattiloiden korvaajaksi sekä koti- että yrityskäyttöön.

Panasonic on valmis edistämään kestävämpää rakennuskantaa.

Panasonicin tarjoamat erittäin tehokkaat ja kestävät lämmitys- ja jäähdytysratkaisut ovat olennainen ja jopa välttämätön osa tätä muutosta. Ei vain vuoteen 2050, vaan myös välitavoitteiden saavuttamiseen vuoteen 2030 ja 2040 mennessä jo nyt.

Nämä tärkeät poliittiset signaalit vahvistavat Panasonicin sitoutumista investointeihin mukaviin ja kestäviin ratkaisuihin sekä asuin- että muiden rakennusten osalta, jotka jatkavat kasvuaan. Tästä on osoituksena uuden erittäin innovatiivisen ilma-vesilämpöpumpun AquareaT-CAP M -sarjanhiljattainen käyttöönotto. Yksi suurimmista esteistä Euroopan asuinrakennuskannassa ovat nykyään kerrostalot. T-CAP M -sarjan tehot ovat 20 / 25 / 30 kW, ja ne voidaan skaalata 300 kW:iin asti. Se on yhteensopiva olemassa olevien pattereiden kanssa, minkä vuoksi se soveltuu sekä kerrostalojen että kevyiden liikerakennusten päivittämiseen. Se voi tuottaa 75 °C lämmitysvettä, vaikka ulkolämpötila olisi -15 °C.

Panasonicin toimittamilla laitteilla on myös tärkeä rooli muiden kuin asuinrakennusten, erityisesti liikerakennusten, hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Hiljattain markkinoille tuotu ECOi-W AQUA G-BLUE, joka on käännettävä ilma-vesilämpöpumppu, vie kaupallisen valikoiman seuraavalle tasolle.

Älykkäät ratkaisut

Toinen keskeinen suuntaus on rakennusautomaatiojärjestelmien, valvonta- ja ohjauslaitteiden kehittyminen. Niiden avulla rakennusten omistajat, isännöitsijät, asukkaat ja kuluttajat voivat saada enemmän tietoa ja osallistua lämmitys-, jäähdytys-, ilmanvaihto- ja lämpimän käyttöveden järjestelmiensä toimintaan, ottaa ennakoivamman roolin ja parantaa loppukäyttäjien mukavuutta. Panasonic tekee kovasti töitä tarjotakseen jatkuvasti erilaisia kytkettyjä ratkaisuja, ja se ilmoittihiljattain kumppanuudestaan tado°:n kanssa, joka on saksalainen energianhallintaratkaisujen tarjoaja, vahvistaakseen tätä entisestään.

Panasonic tarjoaa erilaisia lämmitys- ja jäähdytyslaitteita asuinrakennuksiin ja muihin rakennuksiin, jotka ovat välttämättömiä, jotta rakennusten energiamurros olisi mahdollista ja jotta voitaisiin saavuttaa Green Dealin tavoitteet, joiden mukaan Euroopan rakennuskannan hiilidioksidipäästöt on poistettava vuoteen 2050 mennessä. Panasonicin jatkuvat investoinnit innovaatioihin ja tuotevalikoiman kasvattamiseen osoittavat yrityksen omistautumisen ja luottamuksen tämän tavoitteen saavuttamiseen.